Pentagon kiinnostui suomalaisyrityksestä, lupa kaupalliselle satelliitille - T&T: 2017 oli vaiherikas suomalaiselle avaruusteollisuudelle

Pian päättyvä vuosi 2017 on ollut vilkasta kehityksen aikaa suomalaiselle avaruusteollisuudelle.

Ensimmäiset suomalaiset satelliitit laukaistiin avaruuteen, ensimmäinen kaupallinen satelliitti sai toimiluvan ja Euroopan avaruusjärjestö perusti yrityskiihdyttämön Otaniemeen, kertoo Tekniikka&Talous.

Avaruusalan pitkä odotus palkittiin, kun ensimmäinen suomalainen satelliitti laukaistiin avaruuteen huhtikuussa. Otaniemessä suunniteltu ja rakennettu Aalto-2-satelliitti laukaistiin Floridan Cape Canaveralista kello 18:12 Suomen aikaa Atlas V -kantoraketilla.

Ensimmäinen suomalainen avaruuteen yltänyt satelliitti on pienikokoinen kuutiosatelliitti. Aalto-2:n mitat ovat 10 x 10 x 20 cm ja se painaa noin kaksi kiloa.

Aalto-2 vietiin väliaikaiseen varastoon kansainväliselle avaruusasemalle. Sieltä se viivästyksen jälkeen vapautettiin kiertoradalle toukokuun lopussa. Aalto-2:n ongelmat alkoivat kuitenkin nopeasti kiertoradalle vapauttamisen jälkeen. Satelliitti lopetti yhteydenpidon maa-asemalle vain neljä päivää sen jälkeen, kun se oli vapautettu kansainväliseltä avaruusasemalta. Aalto-2:n rakentamistiimissä mukana ollut, nykyinen Reaktor Space Labin toimitusjohtaja Tuomas Tikka arvioi, että yksi mahdollinen syy yhteyden menettämiseen ovat satelliittiin tehdyt viime hetken muutokset. Satelliitin ongelmat johtuvat todennäköisesti säteilyn vioittamasta komponentista tai alhaisen lämpötilan aiheuttamasta ongelmasta sähköjärjestelmässä, Tikka arvioi kesäkuussa Tekniikka&Taloudelle.

”Aalto-2 vietiin alkuperäisistä suunnitelmista poiketen Kansainväliselle avaruusasemalle, josta se vapautettiin kiertoradalleen. Avaruusaseman turvallisuusvaatimusten takia jouduimme tekemään aivan viime kuukausien aikana suuria muutoksia ohjelmistoon ja sähköjärjestelmiin. Muutokset ja niiden viemä aika lopulliselta testaukselta saattavat olla ainakin osasyy, miksi satelliitti on vikaantunut”, Tikka kertoo.

Seuraavan kerran suomalaisen satelliitin laukaisua saatiin jännittää juhannuksena, kun Aalto-1 -satelliitti oli laukaisuvuorossa Intiassa. Laukaisu tapahtui Intian Thiruvananthauramin kaupungissa sijaitsevasta Satish Dhawan avaruuskeskuksesta PSLV-kantoraketilla.

Aalto-1:n hyötykuormana on VTT:n rakentaman spektrikamera, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteisen säteilyilmaisin ja Ilmatieteen laitoksen kehittämä plasmajarru. VTT:n hyperspektrikamerasta odotetaan myös liiketoimintapotentiaalia. Reaktor Space Lab suunnittelee hyperspektrikameran ympärille liiketoimintaa muun muassa ruuan tuotannon tehostamiseksi. Tällä kertaa satelliitti myös osoitti toimivuutensa. Yksi syy Aalto-1:n parempaan menestykseen oli sen pitkä testausaika. Heinäkuussa uutisoitiin ensimmäisestä suomalaissatelliitin Maahan toimittamasta kuvasta.

”Olemme myös saaneet ladattua ensimmäisen Aalto-1:n lähettämän kuvan, joka on samalla historian ensimmäinen suomalaissatelliitista käsin otettu kuva. Se on napattu Norjan ylittävältä kiertoradalta noin 500 kilometrin korkeudesta. Kuvassa näkyy Tanskan rannikkoa ja pala Norjan rannikkoa”, Aalto-yliopistossa satelliittiprojekteja vetävä Jaan Praks iloitsi.

Kuluvan vuoden aikana myös suomalainen avaruusteollisuus otti aimoharppauksia, kun satelliitteja valmistavat yritykset alkoivat päästä liiketoiminnassaan eteenpäin. Esimerkiksi Aalto-yliopiston spinnoff Iceye keräsi toistakymmentä miljoonaa rahoitusta satelliittihankkeelleen. Iceyen ensimmäistä tutkasatelliittia valmisteltiin laukaisukuntoon Otaniemessä marraskuussa. Tätä ennen Viestintävirasto oli antanut historian ensimmäisen toimintaluvan suomalaiselle kaupalliselle satelliitille. Samalla Iceyen rahoitusjohtaja Pekka Laurila paljasti, että myös Pentagon on kiinnostunut yrityksen osaamisesta. Suomalainen avaruusosaaminen huomattiin myös Euroopan avaruusjärjestö Esa:ssa, joka päätti perustaa Otaniemen yrityskiihdyttämön.

Euroopan avaruusjärjestön johtaja Jan Wörner vieraili Suomessa kesäkuussa. Wörnerin mukaan etenkin suomalainen tekoälyosaaminen voisi nousta suomalaisyritysten kilpailueduksi. Myös Suomen arktinen osaaminen voisi olla avaruuden liiketoiminnan lähde.

”Tutkimuksen lisäksi avaruutta voidaan hyödyntää kaupallisesti laivojen navigaatiossa ja esimerkiksi syrjäisten seutujen lääkäri- ja hoitopalveluiden kehittämisessä. Tutkimuksessa kyseeseen tulevat ilmastonmuutoksen vaikutukset ja arktisten jääalueiden tutkiminen”, Wörner luetteli Tekniikka&Talouden haastattelussa.